Historia ja restaurointi

Historia

Vuojoen kartano lukeutuu Suomen kauneimpiin empirekartanoihin, sekä kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaimpiin kokonaisuuksiin. Kartano mainitaan jo 1500-luvun lopulle ajoittuvissa asiakirjoissa. Nykyinen arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kartano valmistui vuonna 1836, jolloin sitä isännöi Suomen rikkaimpiin miehiin kuuluva ruukinpatruuna Lars Magnus Björkenheim. Kartano oli suuri työllistäjä: isäntäperheen ja palkollisten lisäksi käytettävissä oli 40 talonpojan ja 90 torpparin työpanos. Kartanon maapinta-ala oli tuolloin noin 15 000 hehtaaria ja sen navetoissa kasvatettiin parhaimmillaan 250 nautaa. Talvipuutarhan eli Orangerian erikoisuutena olivat 1800-luvulla kenties maailman pohjoisimmat satoa tuottavat ananas- ja persikkaviljelmät. Monien vaiheiden jälkeen Emil Cedercreutzin isovanhempien kotikartanona tunnettu Vuojoki päätyi Eurajoen kunnalle 1930-luvulla.

2000-luvulla alkoi kartanon kolmas elämä, kun se restauroitiin Eurajoen kunnan ja Posiva Oy:n toimesta arvoiseensa käyttöön kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi. Kartanon yleishyödyllistä toimintaa kehittämään perustettiin Vuojokisäätiö.

Kartanon mielenkiintoisiin vaiheisiin kannattaa tutustua syvällisemmin Vuojoen kartanon historia-näyttelyssä (päärakennuksen 1. kerros).

Historiaa ajallisesti

Vuojoen kartano tunnettiin jo 1500-luvulla, jolloin kartanon omisti kokemäkeläinen Hartvik Henriksson. 1600-luvun alussa kartano siirtyi de la Gardie -suvulle ja edelleen omistajavaihdosten jälkeen marsalkka Åke Tottille (joka myös itse asui kartanossa) ja hänen vaimolleen Christina Brahelle. Seuraavia omistajia olivat valtaneuvos Gustaf Soop. Avioliiton ja perimisen kautta kartano päätyi von Fersen -suvulle, ja sitä kautta jälleen ulkomaita myöten tunnetulle värikkäälle seurapiirihahmolle O.W. von Klinckowströmille, joka niin ikään asui vaimonsa kanssa jonkin aikaa Vuojoella.

Kartano alkoi kukoistaa 1830-luvulla, kun omistajaksi tuli isokyröläinen kapteeni L. M. Björkman (aateloituna v:sta 1834 Björkenheim). Vuonna 1836 valmistui mm. C.L. Engelin piirtämä nykyinen päärakennus sekä kunnianhimoinen kasvihuone- ja puutarhasuunnitelma. Björkenheim-suvun omistus päättyi vuonna 1911.

Metsäomaisuus kiinnosti yrittäjiä, ja kartanosta muodostettiin osakeyhtiö Vuojoki Gods Ab, jonka pääomistajia olivat Rauman tehtaiden tulevat perustajat K.A. ja H.G. Paloheimo sekä liikemies N. Toivonen. Mittava hanke kävi kuitenkin kolmikon taloudelle liian raskaaksi. Apuun tuli Pohjoismaiden Yhdyspankki, joka otti vastuun yhtiön rahoituksesta. Näin sai alkunsa Rauma-Repolan Rauman tehtaat, yksi maamme tunnetuimmista yrityksistä. 1930-luvulla Vuojoen kartano ja lähialueet siirtyivät Eurajoen kunnalle ja kartano joutui laitoskäyttöön kunnalliskodiksi. Kartano toimi vanhainkotina aina vuoteen 2003 asti.

Vuonna 1999 Eurajoella tehtiin päätös kartanon arvokkaiden tilojen kunnostamisesta palvelemaan alueen yrityksiä, matkailua ja kulttuuria. Samalla aloitettiin muutos- ja korjaustöiden suunnittelu.

Vuonna 2003 uuden monitoimikeskuksen toimintaa ohjaamaan perustettiin Vuojokisäätiö, jonka säädekirjan allekirjoittajina on merkittävä joukko alueen kuntia ja yrityksiä. Samana vuonna vanhainkoti muutti pois kartanolta uusiin tiloihin Eurajoen keskustaan ja mittava restaurointityö aloitettiin.

Tänään Vuojoen kartano toimii monipuolisena kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskuksena. Kartanon omistaa Eurajoen kunta, ja sen päävuokralaisena on Posiva Oy. Kartanon tiloissa toimivat myös Vuojokisäätiö ja Ravintola Wuojoki.


Restaurointi

Vuojoen kartano on kävi vajaassa kahdessa vuodessa läpi mittavat muutostyöt. Restauroinnissa sisätiloihin palautettiin alkuperäinen, C.L. Engelin piirustusten mukainen, huonejärjestys sekä alkuperäistä tyyliä mm. väritutkimusten perusteella valittujen värien avulla. Tavoitteena oli Engelin luoman kartanokokonaisuuden arkkitehtuurin ainutlaatuisen arvokkuuden palauttaminen. Nyt kunnostustyöt ovat valmiit ja tilat uudessa käytössään kokous-, koulutus- ja kulttuuritoiminnassa.

Kunnanvaltuusto hyväksyi toukokuussa 1999 sopimuksen, jolla Eurajoen kunta vuokrasi kartanon Posiva Oy:lle toimitiloiksi sekä käytettäväksi tutkimus-, opetus- ja kulttuuritiloina. Sopimus mahdollisti Vuojoen kartanon restauroinnin. Eurajoen kunnan ja Posiva Oy:n lisäksi hanketta rahoitti Länsi-Suomen lääninhallitus EU-osarahoitteisella tuella.

Vanhainkodista takaisin kartanoksi

Kunnan vanhainkotina marraskuuhun 2003 asti toimineiden tilojen kunnostus uutta käyttötarkoitusta varten käynnistyi keväällä 2004. Ensimmäisessä vaiheessa osittain EU-rahoituksella kunnostettiin Vuojoen kartanon päärakennus ja itäinen flyygeli. Ulkoisesti kartanokokonaisuus oli säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, mutta sisätilat olivat 1900-luvulla kokeneet suuria muutoksia. Päärakennus oli muutettu vanhainkotikäyttöön soveltuvaksi, mikä tarkoitti mm. laskettuja kattoja ja kevytrakenteisin väliseinin rakennettuja pienehköjä asuinhuoneita. Lisäksi 1960-luvulla oli rakennettu päärakennuksen ja itäisen flyygelin välille tasakattoinen välirakennus. Muutostöissä nämä 1900-luvun rakenteet purettiin ja tilat palautettiin alkuperäiseen asuunsa kuitenkin niin, että ne palvelevat uutta käyttötarkoitustaan. Restauroinnilla palautettiin päärakennukseen alkuperäinen Engelin suunnittelema huonejärjestys ja alkuperäisen mukaiset värit.

Päärakennuksen ja itäisen flyygelin yhdistävän nivelosan purkaminen heti hankkeen alkuvaiheessa muutti ulkoista vaikutelmaa merkittävästi. Tilalle rakennettiin maanalainen käytävä, joka kätkee varasto- ja sosiaalitiloja sekä talotekniikkaa. Sisätiloissa purettiin väliseiniä, hormeja, alas laskettuja kattoja ja lattioita. Poistettaviksi tulivat myös vanhainkodin potilashissi kuiluineen sekä laitoskeittiö. Alkuperäisiä maalauksia kaivettiin esiin maalikerrosten takaa väritutkija Jaana Finnbergin toimesta. Eri työvaiheet ja purkutöiden aikana tehdyt löydökset on kirjattiin ja kuvattiin huolellisesti Museoviraston valvonnassa – onhan kyseessä merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde. Ensimmäinen vaihe Vuojoen kartanon kunnostuksesta nykyiseen käyttöön valmistui loppuvuodesta 2005, ja saman vuoden marraskuussa nykyinen toiminta monitoimitalona käynnistyi.

Urakoitsijat

Kunnostustöiden pääsuunnittelijana toimivat arkkitehtitoimisto Schulman Oy:n arkkitehdit Sari Schulman ja Simo Freese (Helsinki). Aluesuunnitelmasta vastasi Ympäristötoimisto Oy. Pääurakoitsijana oli eurajokelainen Maalausliike Veljet Mäkilä Oy. Sähköurakasta vastasi Rauman Sähköpalvelu Oy, LV-urakasta LVT-putki Oy, ilmastointiurakasta Lännen Ilmatekniikka Oy ja automaatiourakasta Trentec Oy.

Läntinen flyygeli

Läntisen flyygelin kunnostus suoritettiin omana projektinaan vuoden 2007 keväällä. Tiloihin valmistui Vierastalo Wuojoen majoitustilat. Kunnostustyö käsitti lähinnä pintojen kunnostusta – vanhainkotiaikana viimeksi palveluasuntona toimineet läntisen flyygelin tilajako pääosin säilytettiin

Orangeria

C.L. Engelin suunnittelema kasvihuone l. Orangeria tuotti 1800-luvulla eksoottisia hedelmiä ja kasveja ajan ihanteiden mukaisesti. Orangeria on harvinainen ja arvokas yksityiskohta suomalaisessa kartanoarkkitehtuurissa. Vuojoen Orangeria kunnostettiin EU:n, Eurajoen kunnan ja Posiva Oy:n rahoituksella vuonna 2007. Orangeria kunnostettiin Engelin suunnitelmien pohjalta nykytekniikkaa hyödyntäen. Myös vanhainkotiaika on jättänyt merkkinsä Orangeriaan. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Timo Tuomola ky ja pääurakoinnista Veljekset Mäkilä Oy. Orangeriassa on kokous- ja koulutustiloja sekä saunatilat. Kasvihuoneosassa kasvavat jälleen eksoottiset kukat ja hedelmät.

Kirjallisuutta Kartanon restauroinnista

Vuojoen Kartanon restauroinnista ja historiasta on tehty monta kirjaa. Lue lisää niistä: Kartanon Putiikki